Tiedonkulun tehostaminen

Sitä voisi kutsua totuuden hetkeksi. Austinissa sijaitsevan Teksasin yliopiston geotieteiden osaston Energy and Earth Recources -ohjelman opiskelijatutkija Reed Malin oli pohjoisen Atacaman aavikolla Chilessä ja seisoi geotermisen lähteen suulla katastrofaalisessa tilanteessa.

Malin oli Chilessä Austinissa sijaitsevan Teksasin yliopiston uuden innovatiivisen ohjelman tiimoilta, jossa käytettiin kannettavia tietokoneita yliopiston tutkimusprojektien tehostamiseksi. Hän oli alusta saakka mukana vaikuttamassa avustuksin rahoitettavan ohjelman laitteisto- ja ohjelmavalintoihin. Ja hän oli juuri pudottanut laitteen – lujitetun kannettavan Nautiz X5:n, jonka hän oli auttanut valitsemaan monien kilpailevien tuotteiden joukosta – kuumaan lähteeseen.

Kyse oli vain sekunnin sadasosista, mutta Malin ehti silti ajattelemaan: “Tulen saamaan kenkää.”

Hän poimi Nautiz X5:n yli 38-asteisesta vedestä, ja…se toimi aivan moitteettomasti. “Se teki minuun aikamoisen vaikutuksen,” hän muistelee.

Vuonna 2010 Malinin ohjelmaneuvoja teki ehdotuksen ja lähetti sen Longhorn Innovation Fund for Technology -innovaatiorahastoon (LIFT). Ehdotus oli selkeä: käyttää kannettavan laitteen viivakoodiskanneria kentällä, jotta monien alojen tutkimusprojektit voisivat luetteloida esineitä ja inventoida teollisuuden tavoin, luoden samalla kyberinfrastruktuurin, jota tutkijat ja opettajat voisivat hyödyntää ja tehostaa näin työtään.

Kun ehdotus hyväksyttiin, uusi ohjelma sai nimen Data Flow Infrastructure Initiative (DFII). DFII-ohjelman pääasiallinen tarkoitus on lyhentää aikaa tietojenkeruusta tutkimustulosten julkaisuun, mikä tarjoaa kilpailuedun Teksasin yliopiston tutkijoille.

Vaikka UPC-viivakoodien kaltaisia inventaarijärjestelmiä käytetään runsaasti liike-elämässä, ne eivät ole laajassa käytössä tutkimusyhteisöissä. Viivakoodiskannauksen ja lujitettujen kannettavien laitteiden yhdistelmä antaisi erilaisille pilottihankkeille mahdollisuuden testata tehokkuuden, tuottavuuden ja kestävyyden lisäämisen mahdollisuutta tiedonkulussa. Näin voitaisiin tehostaa tietojenkeruuta, näytteiden prosessointia, tietokannan hallintaa ja analyysejä sekä nopeuttaa julkaisemista.

Malinia pyydettiin tekemään esitutkimusta ja päättämään, mitä tekniikkaa käytettäisiin. “Tiesin, että tarvitsisimme Windows Mobile -käyttöliittymän käyttämämme ohjelman takia,” hän sanoo. “Halusimme hyväksi todetun tuotteen: laitteen, joka ei ollut uusi, vaan jota oli runsaasti käytetty. Laitteessa piti ehdottomasti olla ulkoilmasuhteisiin soveltuva näyttö. Halusimme vähintään keskivertoisen prosessointitehon ja pitkän akkujen käyttöiän.”

Kun Malin tutustui kaikkiin nämä vaatimukset täyttäviin laitteisiin, Handheld US:n Nautiz X5 alkoi erottua joukosta. Nautiz X5 täytti hänen vaatimuksensa: siinä oli Windows Mobile, Xscale 806 MHz -prosessori, 3.5 tuuman ulkoilmaolosuhteisiin soveltuva VGA-kosketusnäyttö, numeerinen näppäimistö ja koko päivän toimiva akku. Mutta lopullisen päätöksensä hän teki kahden asian pohjalta: teknisen tuen ja hinnan.

“Halusimme todella tietää, että saisimme teknistä tukea tälle tuotteelle,” hän sanoo. “Handheldin työntekijät olivat aina hyvin kuuliaisia. Nautiz X5 oli kilpailukykyinen, etenkin lujitettujen kannettavien laitteiden joukossa, jotka ovat yleensä erittäin kalliita.”

“Laitteella oli hyvä sovellusalusta ja sitä oli myyty jo jonkin aikaa. Ja Nautiz X5 erottautui todella joukosta lujuutensa ansiosta,” lisää Malin kertoen Chilessä tapahtuneesta kömmähdyksestä.

Kun tekninen kulmakivi oli valittu, DFII-ohjelma oli valmis sovellettavaksi. Nautiz X5 kerää paikan päällä tietoja, jotka syötetään yksinkertaisiin lomakkeisiin, jotka on luotu erityisiä hankkeita varten ja ne ladataan sitten väliaikaista varastointia varten tietokantaan. Tietojenkeruun ja siirron yhteentoimivuuden varmistaa DFII-ohjelman prototyyppi, jossa on suora yhteys Microsoft Access -ohjelmaan Pendragon-ohjelmistomoduulin kautta. Käyttäjäystävällinen ohjelma sallii myös ei-ohjelmoijien luoda ja muokata lomakkeita, mikä luo automaattisesti relaatiotietokannan.

DFII-ohjelmaa alettiin soveltaa neljällä aihealueella, joita ovat ekologia, STEM-opinnot (luonnontieteet, teknologia, tekniikka ja matematiikka), geokemia ja geoinformatiikka. Kullakin alueella on omat tarpeensa ja tiedot keruuta ja prosessointia varten, mutta niillä on kaikilla jotakin, mitä täytyy luetteloida ja inventoida.

Malinin geoinformatiikka-tutkielma sisältää energia- ja luonnonvarojen hallinnan tapaustutkimuksen ja hän oli Chilessä tutkimassa mikro-organismeja, jotka elävät äärimmäisissä olosuhteissa. Tässä tapauksessa bakteerit elävät geotermaalisissa lähteissä aavikolla 4200 metrin korkeudessa ohuessa ilmassa, ohuessa ilmakehässä, kuivalla aavikolla, äärimmäisissä lämpötiloissa – nämä olosuhteet vastaavat olosuhteita, joissa maapallon ensimmäiset eliöt ovat saattaneet elää ja niistä voi mahdollisesti saada käsityksen muista kasveista ja niiden selviytymisestä.

Ja siellä Malin oli: keräämässä tietoja ja testaamassa luotettavan Nautiz X5-laitteensa lujuutta.

“Nautiz X5-laitteen suorituskyky on ollut hyvä,” Malin tiivistää. “Tekniikka on toiminut hyvin ja lujuus on selvästikin hyvä. Mitä muihin ryhmiin tulee, se on toiminut hyvin luokkahuoneessa: näyttö ja näppäimistö ovat todella kätevät. Laitteen avulla ekologiaryhmämme on varustanut 3000 näytettä viivakoodeilla ja geokemistimme ovat varustaneet näytteitä viivakoodeilla ja jäljittäneet niitä erikseen ja ryhmissä analyyttisen prosessin avulla. Nautiz X5 on toiminut loistavasti.”